Different side of me

© Jessica Pohjola

© Jessica Pohjola

I love being an artist who is out there, but still, at the same time, I enjoy being on my own and write, analyze, wonder and interpret. According to my own description I am a social hermit who gets energy from others and longs for warmth, presence and someone to talk to, but still enjoys being alone. When I'm by myself I get lots of cool things done, which I definitely wanna share with others. The meaning of my doings is highlighted when they create a reaction in listeners, viewers or readers. In principle, I am a storyteller who wants to influence others by my stories; open new perspectives and offer experiences.

Since last fall I've been studying creative writing. In my studies I have got to know myself as a different kind of "actor" which feels amazing. I'm still very verbal in the writing community because, for some reason, I always have something to observe. Still I've had an opportunity to get used to a peaceful and quiet way of working when I don't have to keep my body active the same way as I do in singing or acting. I think that the title of this post is might be a bit misleading because I'm actually expanding the idea of myself rather than only discovering a different side. These things that I do have a connection.

I'm very happy that I've known for a long time what I want to do in my life career-wise. I have known from a very young age that I will become a singer and an actor, and I have stood behind this decision ever since. I have worked hard for my dreams and continued trying even after many setbacks. The fact that this, what I do, is actually storytelling has hit me later.

The writing skills which I am now developing are important tools, when creating a fuller storyteller, even if I wouldn't ever write a book. I still know that I will be writing more drama in the future and songs forever (because the lyrics and melody just keep popping from my head), and hopefully my screenplay will be released as a movie some day.

Storytelling is so diverse and in my opinion the best thing ever. I hope that my stories will reach many people. So, please read the things that I write, listen to the songs I create, come to my gigs and go see my movies, and always share you thoughts about my work if it evokes any feelings in you. I would appreciate it a lot.

The amazing pictures by Jessica Pohjola

Tykkään olla esilla oleva taiteilija, mutta samanaikaisesti myös omissa oloissani oleva pohtija, joka kirjottaa ja analysoi, ihmettelee ja tulkitsee. Oman kuvaukseni mukaan oon sosiaalinen erakko, joka saa virtaa muista ihmisistä ja kaipaa lämpöä, läsnöoloa ja juttuseuraa, mutta viihtyy myös loistavasti yksin. Kun oon keskenäni, saan aikaan kaikennäköistä hienoa, jonka haluan kuitenkin ehdottomasti jakaa muille. Tekeleitteni merkitys korostuu siinä, minkälaisen reaktion se saa kuulijassa, katsojassa tai lukijassa. Lähtökohtaisesti oon juurikin tarinankertoja, joka haluaa vaikuttaa tarinoillaan muihin; avata uusia näkökulmia ja tarjota kokemuksia.

Viime syksystä asti oon opiskellut luovaa kirjoittamista. Oon saanut opinnoissani tutustua itseeni erilaisena toimijana, mikä tuntuu ihanalta. Oon silti kirjoittajayhteisössäkin erittäin verbaalinen, koska jostain ihmeen syystä aina on jotain havainnoitavaa, mutta oon saanut totutella myös rauhalliseen ja hiljaiseen työskentelyyn, missä kehoni ei yhtälailla tarvitse olla läsnä kuin laulaessa tai näytellessä. Luulen, että ehkä tän blogikirjoituksen otsikko onkin hieman harhaanjohtava, sillä oon tässä enemmänkin laajentamassa omaa käsitystä itsestäni, kun vaan ainoastaan avaamassa uutta puolta. Tekemisilläni on kuitenkin keskenään yhteys.

Oon todella onnellinen siitä, että mulla on jo pitkään ollut elämässä tiedossa selkeästi ne asiat, jotka haluan toteuttaa. Oon pienestä pitäen tiennyt, että musta tulee laulaja ja näyttelijä, ja tästä päätöksestä oon pitänyt kunnianhimoisesti kiinni. Koska tää on ollut mulle todella tärkeä tavoite jo kauan, oon paiskonut tän eteen töitä vastoinkäymisistä huolimatta. Sen, että tää mitä mä teen, on itse asiassa tarinankerrontaa, oon tajunnut vasta myöhemmin.

Kirjoittamisen kehittämisestä kerronnan työkaluna on valtavasti hyötyä kokonaisemman tarinankertojan rakentamisessa, vaikken välttämättä koskaan kirjoittaisikaan kirjaa. Tiedän kuitenkin kirjoittavani jatkossa lisää draamatekstejä ja loputtomasti lauluja (koska sanat ja musiikki vaan pulpahtelevat mun päästä jatkuvasti) ja toivottavasti joku päivä julkaistaan myös elokuva, jonka oon käsikirjoittanut.

Tarinankerronta on monimuotoista ja vaan niin parasta. Toivon, että mun tarinat tavoittaa monet. Siispä lukekaa mun juttuja, kuunnelkaa mun musaa, tulkaa keikoille ja käykää katsomassa leffoja, joissa näyttelen ja kertokaa ihmeessä aina, jos jotain ajatuksia herää.

Kiitos tuesta!

Upeat kuvat otti taitava Jessica Pohjola.