I've been doing my thing

Kuva: Arto Markkanen

Moi! Ajattelin aktivoida tän blogin taas. Siitä on kohta melkein vuosi, kun viimeksi kirjoitin tänne. Toisaalta, myös viime vuonna tein ainoastaan kaksi blogikirjoitusta, joten ei tässä mitään erikoista sinänsä, mutta tällä erää päivitin kuitenkin koko nettisivujen ulkoasun uusiksi!

Oon ollut omien projektien kanssa kuluneen vuoden aikana niin kiireinen, etten ole joko ehtinyt tai vaan jaksanut päivittää tänne mun kuulumisia. Kiire on jotenkin vähän kummallinen käsite. Tänä vuonna oon kokenut sen eri tavalla, koska aikataulu on pyörinyt eniten mun itseni ympärillä ja itsenäistä työskentelyä on ollut todella paljon. Se, että oma pää työstää ajatuksia, ideoi, hahmottaa ja suunnittelee itselle tosi tärkeitä juttuja jatkuvasti, väsyttää. Onneksi oon saanut tehdä hommia myös ihanien ihmisten kanssa, jotka tajuaa mun jutun, uskoo siihen ja haluaa, että mä onnistun. Oon todella määrätietoinen ja tarkka tekijä, joka vaatii itseltään erittäin paljon ja tuntuu aivan mahtavalta, kun myös joku muukin näkee mussa jotain erityistä.

Kuva: Arto Markkanen

Tää vuosi on ollut mulle uuden oppimista ja monella tavalla todella haastava, mutta myös palkitseva. Tuntui ihan mielettömältä päästää Mitä vois tapahtuu? vapaaksi kaikkien kuultavaksi ja siten avata uusi vaihe mun elämässä. Vastaanotto on ollut lämmintä ja on ollut todella mukavaa päästä promoamaan mun oma musaa! Se on ihan hullua, kun oma biisi, omat salaiset ajatukset, se oma tarina, jonka oon luonut oikeista hetkistä soi radiossa! Mun ajatusmaailma kohtaa jonkun toisen ajatusmaailman muusikin kautta. Ihanaa.

Kävin juttelemassa biisin julkaisun yhteydessä YleX:llä ja linkkaan tähän alle sen haastattelun sekä myös Himocast-vierailun. Nää kannattaa käydä kuuntelemassa, jos haluaa tutustua muhun ja tähän mun juttuun tarkemmin.

YleX - Pimu vieraana: Näyttelijän ja muusikon urat ruokkivat toisiaan

Himocast - Pimu, muija ja beibe

Viime viikolla julkaistiin myös Cosmopolitan -lehden uusin numero, mistä löytyy mun haastattelu. Se on musta hyvin onnistunut juttu – lyhykäisyydessään syvällinen. Oon siinä ihan avoimesti mä ja hymyilytti sitä lukiessa. Tuli hyvä olo siitä, että oon kokenut kaikenlaista ja osaan ja uskallan puhua ääneen sekä kirjottaa näistä asioista. Ehkä joku saa siitä elämäänsä jotain. Ehkä rohkaisua, ehkä lohtua, ehkä puheenaihetta… Se, että kykenee omalla olemuksellaan vaikuttamaan toisten elämään ja ajatuksiin on musta todella mielenkiintoista. Kaikki kykenevät siihen ja kaikki tekevät sitä tiedostamattakin. Teot voi olla itselle pieniä, mutta jollekin toiselle ne voi olla todella suuria. Siksi onkin tärkeää muistaa kohdella muita hyvin: kunnioittaa, kysyä ja ottaa huomioon.

Mä haluan artistina ja taiteentekijänä luoda ihmisille kokemuksia ja käyttää mun ääntä hyvään. Koska oon tän kuluneen vuoden aikana ajatellut itseni useaan otteeseen ihan uuvuksiin (oon kyllä uuvuttanut itseni hullulla toteuttamisvimmallakin), tajusin, että haluan tänne blogin puolelle jatkossa jakaa enemmän näitä mun syvällisempiä pohdintoja. Mä rakastan syvällisiä keskusteluja, sitä semmosta todellista tutustumista siihen, mitä ihmisen pinnan alta löytyy. Mun oma käsitys maailmasta ja elämästä on tässä muutamien vuosien aikana muuttunut ja havahtumisia on tullut koettua paljon. Oon kyllä aina ollut syvällinen tyyppi, joka jaksaa puhua ja pohtia, mutta oon löytänyt itsestäni monta uutta puolta ja kykyä. Kasvaminen ja kehittyminen on aika todella mahtava juttu.

Seuraavan kirjoituksen julkaisen tänne blogiin ensi vuoden puolella. Vuodelle 2020 on luvassa vaikka mitä, ja on tosi jännä nähdä, mitkä fiilikset mulla on vuoden päästä. Jos mun kuulumisia ja menemisiä haluaa seurata useammin, niin instagram on siihen paras paikka. Kannattaa kiinnittää huomiota siellä vähän kaikkeen, sillä musta on hauskaa vihjailla mun tulevasta musiikista. Mun #notesbypimu -lyriikkarunoista löytyy muun muassa jänniä sisällöllisiä juttuja.

Ihanaa uutta vuotta kaikille! x